Monelle aloittelevalle skeittaajalle 250 euroa lonkkaricompletesta kuulostaa sikamaiselta summalta rahaa. Foorumilla on kyselty lonkkaricompletea jopa hintahaarukalla 30-60 euroa, tosin ilmoituksessa mainittiin, että “pari kolhua saa olla”.

Huolena on usein, että jos touhu ei kiinnostakaan, rahat menevät hukkaan. Niinpä moni etsiskeleekin itselleen “aloittelijan lonkkaria”. Samaan aikaan lonkkareita myyvät liikkeet panostavat jatkuvasti laadukkaammiksi mainittuihin (melko usein myös kalliimpiin) lautoihin. Onko toiminta rahastusta, vai kannattaisiko lonkkarista ihan oikeasti maksaa vähän enemmän?

Tämä kirjoitus liittyy kiinteästi edullisten lautojen vertailuun, ja sen tehtävänä on selventää aloittelevalle skeittaajalle, mistä lonkkarin hankinnassa on suunnilleen kysymys. Kokeneemmat voivat huoletta ohittaa koko artikkelin.

Vertailun vuoksi, tarkastellaan ensiksi mitä tyypillinen ulkomaisista osista koottu “neppis” eli temppudekki maksaa suomalaisissa nettikaupoissa. Itse lauta eli dekki kustantaa n. 50-60€, trukit 60€, renkaat 30-40€ ja laakerit 30-40€. Yhteensä siis n. 170-200 euroa. Koska kunnolliset lonkkarit ovat ominaisuuksiltaan usein huomattavasti temppudekkejä monimutkaisempia ja niiden on tarkoitus  kestää vuosikausia, voidaan todeta että 250 euron lonkkari ei missään nimessä ole järisyttävästi kalliimpi kuin “normaali” merkkiosista koottu skeittilautakaan. Tyypillinen lonkkaridekki maksaa erikseen ostettuna jotain 100-200 euron väliltä, trukit n. 60 euroa ja renkaat 30-50 euroa. Completeja myydään kuitenkin usein osien summaa halvemmalla. Lonkkareissa käytetään samanlaisia laakereita kuin muissakin skeittilaudoissa.

Koska kaikki vertailumme laudat ovat tuollaista perusdekkiä halvempia, myöskään testiryhmämme odotukset eivät olleet kovin korkealla. Halvoissa laudoissa on toki kaikki osat jotka löytyvät kalliimmistakin laudoista, mutta säästösyistä ominaisuuksissa ja laadussa on usein jouduttu tinkimään. Dekin liimaukset on usein suunniteltu ainoastaan kustannustehokkuuden kannalta, ja muut osat on sitten haalittu kasaan mitä mielenkiintoisimmin perustein – tässäkin vertailussa on esimerkkejä keskenään käytännössä yhteensopimattomien osien runnomisesta osaksi samaa completea.

Mitä eroa eri osissa voi olla?

Dekki (eli se puinen osa, jonka päällä seistään): lonkkareissa lautoja on mitä erilaisempia, niin koon, muodon kuin tuntumankin suhteen. Jos katukuvassa tyypillisesti näkyvä skeittilauta eli shortti on symmetrinen, kapea ja lyhyt, kovera ja jäykkä sekä varustettu kummastakin päästään jyrkästi nousevilla osilla joita kicknoseksi ja kicktailiksi kutsutaan. Niissä on toisin sanoen “kickiä”, eli laudan päät on muotoiltu siten että ne voi näppärästi polkaista katuun ja aiheuttaa laudan sinkoutuminen ilmaan erilaisia temppuja varten. Kicktail ei ole lonkkarissa itsestäänselvyys ja kicknosea näkee vielä harvemmassa lonkkarissa. Lonkkarit ovat usein myös shorttia huomattavasti isompia ja joustavampia, sillä flippitemppujen sijaan niiden käyttökohteet ovat vakautta vaativassa mäenlaskussa ja joustavuutta kaipaavassa kruisauksessa. Mitä pidempi lauta on, sitä vakaampi se on kovassa vauhdissa – näin ainakin teoriassa.Tyypillinen lonkkaridekki on n. 40″-45″ (tuumaa) pitkä.

Trukit (eli se osa, joka kiinnittyy toisaalta laudan pohjaan, ja toisaalta renkaisiin sekä mahdollistaa kääntymisen): kääntyminen on lonkkariskeittauksessa paljon keskeisemmässä roolissa kuin street-skeittauksessa yleensä. Kruisauksesta tulee miellyttävämpää, kun lautaa voi ketterästi ohjailla nopeissa kurveissa, ja mäenlaskussa kääntyvät mutta vakaat trukit ovat koko touhun oleellinen perusta. Lonkkaritrukit ovat shorttitrukkeja huomattavasti leveämmät ja usein myös korkeammat. Leveydestä johtuen ne ovat vakaammat, mutta korkeus taas mahdollistaa riittävän kääntymisen. Trukkien kääntymiseen vaikuttaa paitsi niiden geometria, myös renkaiden kanssa samaa materiaalia (polyuretaania) olevat trukkikumit, joiden kovuus vaikuttaa suoraan kääntyyvyyteen. Tyypilliset lonkkaritrukit ovat n. 180 millimetriä leveät.

Renkaat: kruisatessa renkailta kaipaa isompaa kokoa ja pehmeyttä verrattuna shorttien pieniin ja koviin temppuihin optimoituihin renkaisiin. Periaatteessa mitä isommat renkaat alla on, sitä kevyempi nopeutta on pitää yllä. Pehmeys taas imee epätasaisen suomiasfaltin tärinää. Liian pehmeätkään renkaat eivät saa olla, sillä silloin vauhti hidastuu liikaa kitkan takia. Tyypilliset lonkkarirenkaat ovat halkaisijaltaan n. 65-75 millimetriä ja kovuudeltaan n. 80a (vrt. 53mm/100a shorttirenkaat).

Nyt kun perusasiat on juostu läpi, voidaan testissä puhua asioista niinen oikeilla nimillä.

-timo