Mingo, mango, Mongo!?

Julkaistu: 06.06. klo 11:11

10



Mongoilu herättää monissa vahvoja tunnereaktioita. Kuva: woordenaar

Mongoilu herättää monissa vahvoja tunnereaktioita. Kuva: woordenaar

Rullalautailussa on yhdentekevää, käyttääkö tukijalkanaan oikeaa vai vasenta – kunhan kyseessä on etujalka. Sen sijaan, jos (aloitteleva) skeittaaja erehtyy käyttämään tukijalkana taaempaa jalkaa – eli potkimaan mongona* – häntä mitä todennäköisimmin huomautetaan asiasta, ennemmin tai myöhemmin. Ruhje sohaisee tätä tyylillistä muurahaispesää.

*sanan alkuperä on epäselvä, mutta Chilessä ja Kuubassa “mongo” tarkoittaa idioottia. Koska aiheeseen liittyy vahvoja tunteita, korostettakoon että tämä pohdinta on ainoastaan kirjoittajan mielen tuotetta eikä edusta Ruhjeen “virallista linjaa”, jollaista ei muutenkaan ole. Mikäli koko aihe jo tässä vaiheessa suututtaa sinua suhteettomasti, ei ole suositeltavaa jatkaa lukemista – provokaatio sen kuin yltyy..

Vaikka skeittaajia yleisesti ottaen pidetään erittäin suvaitsevana väkenä, lajissa on muutamia pyhiä lehmiä, jotka otetaan annettuina. Yksi näistä on juuri tämä mongotteluun liittyvä sääntö: potki millä jalalla haluat, kunhan et potki mongona. Mikäli jostain syystä on tarvis käyttää sitä “väärää jalkaa”, tulee se tehdä siten, että se toimii etujalkana. Siis potkitaan switchinä. Kun kysytään miksi, riippuen vastaajasta syitä on mitä erilaisimpia. Yleisin on kuitenkin yksinkertaisesti “se näyttää käsittämättömän tyhmältä.” Muistakaa lapset: tyyli on kaikki kaikessa!

“Potki millä jalalla haluat, kunhan et potki mongona”

Jos vastaaja on hyvällä tuulella eikä polta hihojaan itse kysymyksestä, luultavasti perustelu liittyy siihen, että laudan ohjaaminen sen takaosasta on huterampaa. Tämä pitää ehdottomasti paikkansa. Toisaalta laudan ohjaaminen on joka tapauksessa huterampaa “väärällä jalalla”. Lisäksi 31″ x 7,625″ -formaattia noudattelevissa shortboardeissa on niin vähän tilaa, että takajalka on käytännössä aina potkuttelutilanteessa takatrukin keskilinjan takapuolella. Tällöin mongona potkimisessa ei olekaan mitään järkeä. Ai niin – yksi mielenkiintoinen perustelu mongon vastustamiselle on että “se on luonnotonta.” Tällaisesta argumentoinnista tulee auttamatta mieleen aivan toinen keskustelu. No, sodomiat sikseen ja mongoa telkkaan.

Potkaistaessa vauhtia mongona vältytään stänssin vaihdolta.

Potkaistaessa vauhtia mongona vältytään stänssin vaihdolta. Tässä Janne potkii seuraavasti: regu-mongo-regu.

Tutkitaanpa mongona potkimista aivan toisesta näkökulmasta: voisiko siitä olla edes jotain hyötyä? Voisiko mongo-potkuttelu sulautua osaksi normaalia skeittausta? Siis vain osaksi, tarkoittaen että pääasiallisesti potkitaan reguna tai switchinä. Mongon puolesta, switchiä “vastaan” puhuu oikeastaan vain yksi asia, nimittäin vaihto “regu”-potkuttelusta mongoon on yhtä välivaihetta lyhyempi. Siinä missä regusta switchiin vaihdettaessa täytyy jollain tapaa tehdä tilaa “korvaavalle etujalalle”, regusta mongoon ja takaisin vaihdettaessa stänssi säilyy muuttumattomana, olettaen tietysti että laudalla on tarpeeksi pituutta mahduttamaan molemmat jalat peräkkäin trukkien väliin. Niinpä muutama potkaisu mongona esimerkiksi ylämäessä on äkkiseltään näppärämpi manööveri kuin switchiin vaihto.

Voisiko mongona potkimisesta olla edes jotain hyötyä?

Tämä on tietysti myös vahva tottumuskysymys, ja varmasti moni switchinsä hanskannut pitää mongona potkimista luonnottoman tuntuisena, mutta siitä ei tässä olekaan kysymys. Lyhyillä laudoilla skeittaavilta ei tässä vaiheessa edes kysytä, koska kuten pariin otteeseen on jo mainittu, lyhyellä laudalla homma ei onnistu ilman jalkojen siirtelyä. Oheinen kuvasarja selvittänee tilannetta hieman.

Vaihto switchiin on joka tapauksessa selvitettävä jollain tavalla ja me keksimme siihen nämä kolme ratkaisua: joko yksi potkaisu switch-mongona tai sitten stänssin vaihtaminen hyppäämällä laudan toiselle puolelle (näyttää vähintään yhtä tyhmältä kuin mongoilu). Kolmas vaihtoehto on hypätä 180 astetta laudan päällä eli vanha kunnon body varial. Koska nämä hyppyratkaisut ovat kyseenalaisia, nähdäkseni ainoaksi vaihtoehdoksi jää juuri käynti switch-mongossa, jonka aikana regular-skeittaaja siirtää normaalin etujalkansa laudan takaosaan siirtämällä painon hetkeksi pois laudalta.

Switchiin vaihdettaessa täytyy eteen siirtyvälle takajalalle tehdä tilaa, jolloin yksi potku pitää tehdä fakie mongona.

Switchiin vaihdettaessa täytyy eteen siirtyvälle takajalalle tehdä tilaa, jolloin yksi potku pitää tehdä fakie mongona.

No, muuta etua en sitten mongona potkittaessa keksikään. Jos jollain on parempi ratkaisu switchiin vaihtamiseen, kertokoon ja katsotaan asiaa sitten uudestaan. Nyt kun tämä ajatuskulku on käyty läpi, mainittakoon ettei tarkoituksenani ole kannustaa mongo-potkimiseen, sillä ainoana potkuttelutyylinä se on epävakautensa takia rajoittunut. Pointtini alusta asti olikin vain asioiden ennakkoluuloton tarkastelu sekä sääntöjen kyseenalaistaminen. Lähtökohtaisesti uima-altaissa skeittaaminenkin on todennäköisesti tuntunut ulkopuolisista typerältä. Kehotan paatuneita mongon vastustajiakin huvikseen varjoisella sivukadulla – kun kukaan ei näe – kokeilemaan, onko mongo-potkuista mahdollista saada mitään irti. Ehkä jossain tilanteessa se voi olla hyödyllinen työkalu muiden joukossa. Itse jatkan mongoilun harjoittamista satunnaisesti silloin kun haluan lepuuttaa etujalkaa potkiessani pitkää ylämäkeä.

Ehkä jossain tilanteessa mongoilu voi olla hyödyllinen työkalu muiden joukossa.

Ja vaikka intohimo lajia kohtaan on pelkästään positiivista, otetaan ne passio-hedelmät pois nenästä ennen seuraaviin toimiin ryhtymistä.

-timo

Jaa ja nauti:
  • Print
  • Digg
  • del.icio.us
  • Facebook
  • Google Bookmarks
  • email
  • Live
  • MySpace
  • Netvibes
  • PDF
  • RSS
  • StumbleUpon
  • Twitter