Vaikka Tampere onkin Suomen longboard-skenen keskipiste, TRE-lokaalitkin käyvät treenaamassa mäenlaskua ja slaidausta Hämeenlinnan peräti kahdella legendaarisella mäkispotilla.

Aulangon näkötornin juuressa on pidetty vuosien varrella useampia kisoja, ja pidempään lajia harrastaneille se lieneekin spottina vanha tuttu. Ahveniston moottoriradan hyödyntäminen lonkkarikäytössä on ilmeisesti hieman tuoreempi, mutta vähintään yhtä hieno löytö.

Ruhje lähti kyybeli-mondeolla Helsingin-toimipisteeltään helteisenä tiistai-iltapäivänä ja löysi Ahvenistolta joukon Tampereen veteraaneja sekä myös uusia kasvoja. Ensi viikolla pidettävät Offshore -slaidifestit ovat selkeästi jo ovella, koskapa mäenlasku jäi slaidauksen jalkoihin. Kokeilimme Lushin uutta saksanpähkinäistä Kilimaa, joka on täysverinen mäkilauta Cultin tervanakeilla. Arvostelua kyseisestä lankusta voitaneen odottaa lähitulevaisuudessa mikäli Ruhje saa käsiinsä testikappaleen.

Takaisin spotcheck-osastolle: Ahveniston moottorirata on siis aivan Hämeenlinnan keskustan tuntumassa oleva – moottorirata. Ilta-kuuden jälkeen se kuitenkin suljetaan autoliikenteeltä, minkä jälkeen se on vapaata riistaa lonkkareille. Ilta-auringon syleilyssä jyrkät ja leveät mäet soveltuvat hienosti niin slaidailuun kuin pommitukseenkin.

Aulangon lempeät kurvit

Ahvenistolta matka jatkui illan pimetessä kohti Aulangon näkötornin mäkiä. Kauniin kartanomiljöön ympäröimä metsäinen mäki on täynnä mutkittelevaa asfalttitietä, mutta oman kulmansa spottiin tuo jatkuva amis-henkinen autoliikenne. Onneksi kapeat tiet ovat yksisuuntaisia, joten vastaantulevan auton riski on minimaalinen – sen sijaan perässä roikkuvat autoilijat aiheuttavat närästystä.

Aulangon mäet ovat parhaimmillaan kilometriluokkaa, eikä leppoisa losottelu vaadi driftaustaitoja, vaikka mäen pommittaisi kyykyssä ylhäältä asti. Aloittelijalle mäki ei kapeutensa ja huonon näkyvyytensä takia ole ehkä kaikkein paras. Ahvenistolla sen sijaan on sitäkin paremmin leveyttä carving-treeneihin.

Jatkoa seuraa

Mahtavasta illasta jäi päällimmäisenä mieleen halu saada lisää: ensi viikolla uudestaan, ja viimeistään 11.7. Ahvenistolla järjestettäviin Offshore slaidifesteihin. Ahvenistolla on muuten hyvää sekin, että sinne mahtuu treenaamaan vaikka sata ihmistä, sillä tyhjää ja leveää asfalttia on kilometrikaupalla.

Illan päätteeksi puolen yön aikoihin heitimme hyvästit Aulangolle ja paluumatkalla Helsinkiin kävimme vielä Hyvinkää-lokaalin opastamana tutustumassa Hyvinkään Sveitsin (laskettelukeskus) ympäristöön, jossa riitti monia mukavia mäkiä. Asfaltin laatu vaihteli melkoisesti, mutta toisaalta pitkiä mäki oli sitäkin enemmän. Ihan Aulangon tasolle Raptorin kotikaupunki ei kuitenkaan yltänyt.

Kuvat ja teksti: Timo

Aulanko

Näytä suurempi kartta

Ahvenisto: Poltinahontie 47, Hämeenlinna

Näytä suurempi kartta