Tsiigaa Villen video “Zigs” HD:na ja/tai HTML5:na (iPhone, iPad jne) Vimeossa

Viimeiset 18 kuukautta on menny tosi vauhdilla. Puolitoista vuotta sitten olin vielä koulussa, asuin Jyväskylässä ja olin lähdössä Itävaltaan vaihtoon. 10kk opiskelua, lumilautailua, skeittausta ja hassuttelua. Sitten tuli Gioasteka, 4 päivän freeridetapahtuma Sveitsin vuoristoitilla teillä. En edes tiennyt mitä freeridessä tapahtuu, tai olenko tervetullut. Tiesin vain että 120 sveitsin frangilla pääsee skeittaamaan mäkeä koko viikonlopuksi. Paras viikonloppu ikinä.

Torstai-iltapäivänä kello 13:00 en tuntenut ketään 120 laskijasta ja koko organisaatioväestä. Sunnuntai-iltana vaihtelin puhelinnumeroja parhaiden kavereiden kanssa ja facebookiin ilmestyi loistotyyppejä varmaankin 8 eri maasta. Sitten mentiinkin ympäri eurooppaa kaiken maailman tapahtumissa ja kavereiden kämpillä. Reissun parasta antia oli Icone Skateboardsin jäbät joihin tutustuin luokkakaverin kautta. Pieni lonkkaripaja jonka pihalla grillailtiin monet pihvit ja kaljat.

10kk stintin jälkeen oli 3 viikon pitstop suomessa. Påminnen sadekisat nyrjähtäneellä nilkalla. Yllätyin kovasti. En olis pärjännyt edes ehjällä nilkalla. Pulla-auto liikkui ma-pe ja viikonloput skeitattiin. Messilä Outlaw. Suomen järjestäytyneen rikollisuuden hienoin saavutus. Jatkot Aapon penthousen uima-altaalla Sheriffiä siemaillen.

Eurotourille halusin alunperin jonkun kaveriksi. Sainkin Juhon puhuttua ympäri pienen jahkailun jälkeen. Sitten ideointi foorumilla lähti rullaamaan. Lopulta IGSA-rankingeissa komeili lähes 10 suomalaista ja euromäkiä kävi Etelä-RRRRanskan Chuyerissä hinkkaamassa myös Joonas “Olarin Dalua” Okkonen ja Roosa “XXXXL-nahkat” Koskivaara. Ihan mielettömän siisti fiilis päästä pelipaikoille Suomen MAAJOUKKUEEN kanssa Helmetoria huudellen, sen sijaan että yksinäisenä sutena etsii kavereita joka tapahtumasta. Suomen päässä poromiehet hoitelee Redneckracea ja lappireissuja tiukalla asenteella.

Kesän jälkeen koitti paluu arkeen. Isot mäet on skeitattu ja opintotuet ryypätty. Sateisena iltana päässä kaikuu Kozakovin kaljateltassa Danille huudellut lauseet: “If you can come to skate in Finland, I wanna go to skate Australia!” Mielessä pyörii toissatalven parhaat palat kun -23 pakkasella auto ei lähdekään käyntiin puolen tunnin lapioinnin jälkeen. 15-vuotiaana sain mopoon bensarahat faijan hallilla muuttolaatikoita pesemällä. 23-vuotiaana opiskelen Logistiikkaa vaikka rekat ei oo kiinnostanu ikinä.

Vitut. Jotain muuta välillä. Volvosta saa muutaman tonnin. Skeitin ja läppärin lisäks muun roinan voi heittää kaatopaikalle. Puhelu Kiitolinjalle, parin viikon päästä olen terminaalin pihassa vääntämässä rekan rattia tasan 3kk työsopimus takataskussa. Sen jälkeen kutsuu Helsinki-Vantaa. Australiaan. Pelkkä menolippu. Repullinen vaatteita ja Skeitti.

Perthissä oltu nyt melkein kuukauden päivät. Hillittömällä munkilla Euroopan reissulla tapaamista ausseista yks, Lachlan Carey, asuu Perthissä ja sain ilmaisen huoneen koska Lachien kämppis on kaivoksella työharjottelussa takomassa rahaa. Lachien ja mun harmiksi jäbä rikkoi polven syntymäpäivänään just ennenkuin pääsin väärinpäinmaahan. Eikä ees skeitillä vaan wakeboardilla. No jos polvivammasta täytyy jotain hyvää kaivaa niin ei paskalla polvella töitä voi tehdä, joten molemmilla on huomenna vapaapäivä. Ja ylihuomenna. Ekat päivät meni vähän peukaloita pyöritellessä. Piti saada simkortti. Ja kypärä. Ja skate tooli. Ja sata muuta asiaa. Enkä tunne ketään.

Vaikkei Lachie pysty skeittaamaan, se tuntee kaikki skeittarit lähimaastosta ja äkkiä olenkin ihan uusien tuttujen kanssa Perthin mäkiä koeajamassa. Muutamat sessarit takana ja aussikavereiden määrä on moninkertaistunut. Länsi-Australian mäkimiehet on melkein poikkeuksetta tosi nuoria. Lachie ja muutama muu kova rullaaja on yli 20-vuotiaita. (ärsyttäviä) Teinejä on ihan mieletön määrä. Länsi-Australian mäet on nopeita sweepereitä täynnä. Mulla ei oo nahkoja. Mulla on tosi lyhyt ja korkee topmountti. Uus kypärä ei oo vielä tullu.

Teksti ja video: Ville Hietala

Tuomaristo katselee kun Joonas O. liukuu. Kuva: Offshore / Juha S.

Offshore Slidefest 2009 järjestettiin nyt siis jo toista kertaa. Offshoren pitäjät, Silan veljekset Juha ja Mika ovat olleet vahvasti mukana suomalaisen lonkkariskenen alkuhetkistä lähtien. Juha taustoittaa ja kertaa aiempien vuosien tapahtumia.

Perinteeksi muodostuva Offshore Slidefest järjestettiin toista kertaa. Tapahtuman tarkoitus on saattaa lonkkaroinnista ja erityisesti slaidaamisesta kiinnostuneet lautailijat edes kerran kesässä samaan aikaan yhteen. Alun perin Slidefest idea lähti kesällä 2007, kun Tampereella slidesessioihin alkoi osallistua riittävä määrä lautailijoita kunnollisten yhteissessioiden järkkäämiseksi. Ensimmäiset Slidefestit järjestettiin kuitenkin tiukan harjoittelun jälkeen kesällä 2008. Koko Tampereen skenen slaidaamisen innoittajana on toiminut Jussi ”Jusa” Mattila. Slaidaamisen tutuksi tulemisesta on huolehtunut ”JuhaK” Kokkala, joka on tehnyt upeita videokoosteita ja innoittanut suorituksiin niin paikanpäällä kuin läppäreiden takana. Aikaisemmat Juha K:n videokoosteet löytyvät youtube hakusanalla TreLongboard.

Monipuoliset arvosteluperusteet ottavat huomioon myös monipuolisuuden

Juha ohjastaa kisailijoita vuoden 2009 Slidefestien alkuhetkinä. Kuva: Timo

Slaidaamissessa arvosteluperusteena käytetään neljää ominaisuutta; teknisyyttä, tyyliä, vauhtia ja runin monipuolisuutta. Laskuja saa suorittaa kolme, joista kaksi parasta arvostellaan. Jos esimerkiksi onnistuu kahdella ensimmäisellä laskulla voi kolmannelle ottaa riskejä ja koittaa jotain uutta trikkiä. Toisaalta, jos kaksi ekaa laskua epäonnistuu voi kolmannella laskulla onnistua. Monipuolisuudella tarkoitetaan, että miinuspisteitä saa samoja trikkejä toistamalla samassa runissa tai runi on yksipuolinen ja samanlainen mahdollisesti jopa kaikilla kolmella runilla. Hyvänä esimerkkinä voidaan sanoa Jesse ”rullakarhu” Karhun tapaus, jossa viimeinen runi edusti kilpailun huipputasoa kaikilla arvostelun osa-alueilla (16,5p), mutta ensimmäinen ja toinen runi olivat lähes samanlaisia (12,0p) ja vaatimattomia eikä edustanut sitä mitä Jesse todella osaa.

Kilpailu oli tuomariston mielestä melko tasaväkinen sijoilla 2-10 ja erot syntyivät pääasiassa tyylipisteistä sekä vauhtipisteistä. Melkein kaikki kilpailijat osasivat vaativampia trikkejä kuten 360 ja layback. Tuomaristossa oli Aapo V (Helsinki), Jose (Goa connection India), Merja P (Tampere), Mika Sila (Offshore).

Ahvenisto on käytettävissä jatkossakin, kunhan paikka pidetään siistinä

Offshoren Slidefest 2009 järjestettiin Hämeenlinnassa Ahveniston moottoriradalla. Moottorirata soveltuu hyvin longboardingiin erityisesti slideen ja mäenlaskuun. Jatkossa Offshore tulee käyttämään Ahveniston moottorirataa longboard tapahtumien järjestyspaikkana. Ensikesän heinäkuussa tapahtuma tulee siis olemaan kyseisessä paikassa, joten kannattaa käydä harjoittelemassa. Ajoradalle saa mennä joka päivä kello 18 jälkeen ellei rataa ole vuokrattu johonkin käyttöön. Ehdoton sääntö on, että paikalle ei saa jättää roskia sekä jokainen on siellä omalla vastuullaan ja vastaa itse kaikista aiheuttamistaan vahingoista niin itselleen kuin toisilleen Ensikesänä taso tulee varmasti olemaan kova, koska kehitystä oli tullut reilusti lisää viimevuode  Slidefesteihin verrattuna. Sessioiden tarkoitushan on puskea kehitystä eteenpäin ja jokainen osanottaja varmasti oppii toisilta jotain uutta. Toivottavasti kaikilla oli hauskaa, vaikka musaa ei kuulunutkaan eikä Transiitti ollut paikalla. Palkintoina oli Lush Tula complete, Cult rengassetti ja Lush Slidehanskat. www.offshore.fi kiittää kaikkia kaikesta.

Teksti: Juha S.

Juha (grillin vieressä vasemmalla) grillimestarina. Muut tutkivat arvostelulomakkeitaan. Kuva: Timo

Juha K:n videokooste vuoden 2008 Slidefesteistä

Siinä yksi näkökulma skeittaukseen.

“AFA ei dissaa valokuvia vaan rumasti tehtyjä temppuja. Flipit näyttävät usein erittäin rumilta valokuvissa ja AFA kysyykin, miksi niistä pitää ottaa niin usein kuvia?”

Tuossa toinen näkemys, eikä sekään kaikista sovittelevin.

Mäkirullalautailun, lonkkaroinnin, lonkkaamisen.. miksi sitä ikinä haluaakaan kutsua, lyhyt suomalainen historia pitää sisällään paljon paikkansa hakemista. Lonkkari-skeittaaminen on liian marginaalia ollakseen muotia, toisaalta kuitenkin liian muodikasta ollakseen marginaalia. Joidenkin mielestä lonkkareiden pitäisi pysyäkin pienen piirin huvina. Toiset kokevat jännitteitä lajin sisällä, monia koko asian miettiminen ei jaksa kiinnostaa.

“Rauhallisimmin asian tuntuvat ottavan juuri ne, jotka skeittaavat molempia tyylejä.“

Ruhje on lonkkarilehti. Se on myös paljon muuta. Siisteintä olisi, jos kaikki unohtaisivat hetkeksi rajat lonkkari-skeittauksen ja “flipinpyörityksen” välillä, ja ja hetkeksi keskityttäisiin molempien tyylisuuntien parhaista puolista nauttimiseen kukin omalla tyylillään. Lonkkarifoorumille kirjoittelee moni pääasiassa lyhyemmillä laudoilla skeittaava, eikä asia tunnu heitä sen kummemmin rassaavan. Rauhallisimmin asian tuntuvat ottavan juuri ne, jotka skeittaavat molempia tyylejä – heidän ei tarvitse todistella mitään suuntaan eikä toiseen. Sitä paitsi, perustelluimmat mielipiteet löytyvät yleensä niiltä, jotka asioista parhaiten tietävät. Koska asioiden tarkastelu monesta suunnasta, siis moniuloitteisuus, yleensä hillitsee yksioikoisuuksia ja turhia ennakkoluuloja, pyrkii Ruhjekin tuomaan esiin monipuolisesti eri näkökulmia.

Ruhje esittelee molempien maailmojen parhaita osasia ja sovittelee niitä parhaansa mukaan samaan palapeliin. Luvassa on juttuja skeittaajista, välineistä, tyyleistä ja tapahtumista. Ja koska Ruhje on yhteisön itsensä rakentama media, sinä voit osallistua sen tekemiseen. Mikäli nappaa, nykäise hihasta (tai lähetä sähköpostia) niin sovitaan yksityiskohdista tarkemmin. Ja vaikkei kynä tai kamera pysyisikään kädessä, voit myös ehdottaa seuraavan jutun aihetta.

Lopuksi on syytä myös havahtua ajatukseen siitä, että ensin oli skeittaus ja vasta sen jälkeen tuli siitä jauhaminen. Tämäkin lehti on vain yksi tapa tuoda skeittaajia yhteen. Nähdään sessareissa! Ja jos palapeli tuntuu liian vaikealta, on syytä syödä muutama palanen ja heittää loput seinään.

-timo